Työssämme jokainen askel mitataan intentiomme mukaan. Jokainen uusi toimenpide vaatii uuden, aina tarkemman intention. Toimenpiteet itsessään voivat ilmaantua eri muodoissa, mutta avain löytyy tuloksesta johon toivon päätyväni ponnistukseni seurauksena.

Tässä kohdassa meidän on mitattava itsemme: Miten paljon välitämme palkkiosta ja minkälaisesta palkkiosta on kyse? Nyt emme puhu aineellisesta palkkiosta vaan ylistetymmistä arvoista jotka ovat luonteeltaan henkisiä, joskin saattavat omata eri vektorit; vastaanottamisen tähden tai lahjoittamisen tähden.

Jos ihminen vaatii palkkiota työstään klinsä (astiansa) sisällä, silloin hänen intentionsa on tähdätty vastaanottamiseen. Hän haluaa tuntea, ymmärtää, saavuttaa, kohottautua jne. Toisin sanoen haluni laadulla ei ole suurta merkitystä. Jos päämäärä on liitetty minuun ja tarkastelu tapahtuu oman haluni sisällä, silloin arviolaskelmani on itsekeskeinen, vaikkakin henkinen.

Vaikka toiveeni olisi saavuttaa veljellinen rakkaus, kokea rakkautta toisiin ja Luojaan, täytyisi minun yhä kaivaa syvemmältä ja tutkia miten määritellä nämä ehdot: Mitkä ovat niiden sisältö, epäpuhtaus vai pyhyys? Täten pohjimmiltaan ihminen tutkii työnsä tulokset, joko omassa kliissään tai Luojassa.

Joku voisi kysyä: "Voinko todellakin asentaa lukulaitteen Luojaan ja vahvistaa olenko tuottanut Hänelle mielihyvää? Entä sen jälkeen? Jos tulos on positiivinen, tunnenko silloin oloni hyväksi ja lämpimäksi sielussani? Vai onko intentioni ainoastaan tähdätty Häneen, ilman kontaktia itseeni?"

Vastaavat tositteet ovat saavutettavissa aidon työn tuloksena, eli paljastamalla Luoja ryhmässä. Ystäviin suunnattu rakkaus toimii tavallaan itsekeskeisen laskelmoinnin puhdistajana eikä erehdy itseni tarkastuksessa, kuka olen, mikä on ryhmä ja missä määrin olen uskollinen sille itseni siasta.

Seurauksena tästä ymmärrän etten kykene pienimpäänkään lahjoittavaan toimenpiteeseen. Tämä on minun kykyjeni ulkopuolella. Siksi käännyn ryhmän puoleen jossa ystävät saavat minut kokemaan yhtenäisyyden (arvut) tunteen (keskinäinen vakuus) ja he voivat tarjota minulle lahjoittamisen voiman.

Ystävien ja ryhmän suuruus toimittaa minulle polttoaineen joka jatkuu aina määrätylle tasolle, kunnes rakennan klini. Suoritettuani korjauksen sille, haluan käyttää sitä ja silloin tulen löytämään Luojan ryhmässä, Hänet jonka luokse alkuaan olin pyrkinyt. Nyt tosin käännyn ystävineni Hänen puoleensa, yhteisessä halussamme, pyytämään uskoa. Siten saavutamme adheesion Hänen kanssaan.

laitman.com, 12.10.2010