Satoja vuosia sitten Kabbalasta kertovien kirjojen löytäminen oli mahdotonta. Kabbala välitettiin vain yhdeltä kabbalistilta toiselle, eikä milloinkaan tavalliselle ihmiselle. Tänään tilanne on päinvastainen.

On olemassa halu levittää materiaalia kaikille ja kutsua kaikkia osallistumaan opintoihin. Ihmisen halu henkisyyteen kasvaa sitä mukaa, kun hän tutkii kabbalistisia kirjoja ja meitä ympäröivä valo, meiltä kätkössä oleva todellinen maailma, alkaa heijastumaan niissä ihmisissä, jotka haluavat päästä lähemmäksi henkisyyden omaa vetovoimaa ja he alkavat haluamaan sitä vieläkin enemmän.

Kabbalistit kielsivät Kabbalan tutkimisen sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät olleet valmistautuneet siihen, elleivät he tehneet niin erityisissä olosuhteissa. He kohtelivat oppilaitaan varovaisella tavalla varmistaakseen että nämä opiskelisivat oikealla tavalla. He rajoittivat oppilaittensa määrää tiettyjen kriteerien mukaisesti.

Baal HaSulam antaa kuvauksen näistä syistä kirjoituksensa "Johdanto Kymmenen Sefirotin Tutkimukseen" (Talmud Esser Sefirot) alussa: Jos me kuitenkin ymmärrämme nämä rajoitukset edellytyksinä, jotka johtavat Kabbalan aitoon ymmärtämiseen, voimme nähdä, että ne ovat tarkoitettu estämään opiskelijoita kulkemasta harhaan oikealta polulta.

Asiat ovat muuttuneet siten, että nyt meillä on olemassa paremmat olosuhteet, kielelliset keinot ja suurempi päättäväisyys opiskella Kabbalaa. Koska sielut tuntevat tarvetta opiskella Kabbalaa, ovat sellaiset kabbalistit kuten Baal HaSulam kirjoittaneet kommentaareja, jotka tekevät mahdolliseksi opiskelun ilman että joutuisi harhaan. Nyt jokainen voi oppia Kabbalaa hänen kirjoistaan.

On suositeltavaa, että opiskelija keskittyy ainoastaan Arin, Baal HaSulamin sekä Rabashin kirjoituksien alkuperäisiin versioihin oppiakseen Kabbala oikealla tavalla.

Kabbalan ensisijainen tavoite on hengellisyyden saavuttaminen. Vain yksi asia on tarpeen - oikea ohjaus. Jos ihminen tutkii Kabbalaa oikealla tavalla, hän edistyy ilman että hänen täytyy pakottaa itseään mihinkään. Henkisyydessä ei voi olla minkäänlaista pakkoa.

Opinnot tähtäävät siihen, että henkilö löytöö yhteyden itsensä ja sen välille, mitä kirjaan on kirjoitettu; tämä tulisi aina pitää mielessä. Tämä on se syy, miksi kabbalistit kirjasivat ylös kokemuksensa ja saavutuksensa. Ei sen vuoksi, että voitaisiin lisätä tietoa todellisuuden rakentumisesta ja toiminnasta, niin kuin luonnontieteissä. Kabbalistinen teksti pyrkii henkisen totuuden ymmärtämiseen ja sisäistämiseen. 

Jos ihminen lähestyy tekstejä saavuttaakseen henkisyyden, tekstistä tulee hänelle häntä korjaavan valon lähde. Jos hän lähestyy tekstejä saadakseen viisautta, on se hänelle pelkkää viisautta. Hänen sisäisen vaatimuksensa mitta määrää kuinka paljon voimaa hän voi irrottaa siitä, sekä hänen korjauksensa vauhdin. 

Tämä tarkoittaa, että jos henkilö opiskelee oikealla tavalla, hän ylittää tätä maailmaa ja henkistä maailmaa erottavan muurin. Hän pääsee sisäisen ilmoituksen paikkaan ja tavoittaa valon. Tätä kutsutaan kauniiksi merkiksi. Jos hän ei saavuta tätä, on se merkki siitä, että hän on laiminlyönyt ponnistelujaan laadullisesti tai määrällisesti; - hän ei ole yrittänyt tarpeeksi.

Kysymyksessä ei ole se, miten paljon hän on opiskellut, vaan se kuinka fokusoitunut hän on suhteessaan pyrkimyksiinsä, tai se, puuttuiko häneltä jotakin. Mutta jos hän saavuttaa halun korjata itsensä, hän voi tavoittaa henkisyyden. Vasta silloin taivaat avautuvat hänelle ja päästävät hänet sisälle toiseen maailmaan, toiseen todellisuuteen, toiseen ulottuvuuteen. Hän tavoittaa tämän vaiheen opiskelemalla oikealla tavalla Kabbalaa.

Elämä Kabbalan parissa ei tarkoita sitä, että vain vältetään miellyttäviä asioita, jotta halut pysyisivät aloillaan. Korjaus ei tapahdu omaa itseään rankaisemalla vaan henkisten saavutusten seurauksina. Kun ihminen saavuttaa henkisyyden, valo ilmaantuu korjaamaan häntä.

Tämä on ainoa tapa, jolla ihminen voi muuttua. Kaikki muu on teeskentelyä. Se erehtyy, joka luulee että henkisyys voidaan tavoittaa esittämällä ulkoisesti jotakin. Sisäinen korjaus ei seuraa siitä, koska ainoastaan ympäröivä valo voi korjata ihmisen. Opiskelun tarkoituksena on esittää kutsu korjaavalle valolle. Siksi ihmisen tulee työskennellä itsensä kanssa vain tätä tarkoitusta silmällä pitäen.

Aina kun esiintyy jotain painostusta tai noudatettavia säännöksiä, on se merkki siitä että toiminta on lähtöisin ihmisistä, - eikä se tähtää ylempiin maailmoihin. On lisättävä etteivät sisäinen harmonia tai rauhallisuus ole ennakkovaatimuksia henkisyyden tavoittamiselle, vaan ne tulevat korjaamisen seurauksina. Mutta ihmisen ei pidä uskoa, että tämä voi tapahtua ilman ponnisteluja hänen taholtansa.

Kabbalan tie absoluuttisesti torjuu kaikenlaiset pakkokeinot. Se suo ihmiselle vähäisen aavistuksen henkisyydestä, jotta tämä suosisi sitä enemmän kuin materialismia. Sitten hän selkeyttää haluaan suhteessa omaan henkisyyteensä. Sen myötä hän etääntyy aineellisista asioista sitä mukaa, kun ne eivät enää vedä häntä niin paljoa puoleensa eivätkä näyttäydy niin välttämättöminä.

Vääränlainen Kabbalan opiskelu voi etäännyttää ihmisen henkisyydestä, vaikka hänen tarkoitusperänsä olisivatkin hyvät. Tämän tyyppinen opiskelija ei voi muuta kuin epäonnistua.

Kahdesta kielestä joita käytetään henkisen maailman tutkimukseen - raamatullisesta (Mooseksen viidessä kirjassa sekä profeettojen kirjoissa ja aikakirjoissa käytetystä) ja kabbalistisesta, on jälkimmäinen kaikkein käytännöllisin ja suorin. Sitä opiskelevat eivät voi kulkea harhaan ymmärryksessään. Se ei käytä tämän maailman nimistöä, vaan se sillä on erityinen sanasto, joka viittaa suoraan henkisiin työkaluihin, olioihin ja voimiin, sekä näiden välisiin yhteyksiin.

Se on siis opiskelijalle kaikkein hyödyllisin kieli sisäisen edistymisen ja itsensä korjaamisen kannalta. Jos luemme Baal HaSulamin kirjoituksia, emme joudu vaaraan eksyä.

Henkisyys voidaan saavuttaa oikeita kirjoja lukemalla, s.o. aidon kabbalistin kirjoittamia. Raamatun tekstit ovat Kabbalan tekstejä. Ne ovat kirjoja, joita kabbalistit kirjoittivat toisilleen vaihtaakseen ajatuksia ja auttaakseen toisiaan oppimaan.

Henkilö, jonka henkiset tunteet ovat kasvaneet, kykenee näkemään, miten nämä kirjat auttavat häntä jatkamaan kasvuaan ja kehitystään. Se on kuin olisi vieraassa maassa matkaoppaan kanssa. Opaskirjan avulla matkalainen tulee toimeen uudessa ympäristössä ja ymmärtää sitä paremmin.

Tarvitsemme sielullemme sopivia kirjoja, kirjoja meidän tai edeltävän sukupolven kabbalisteilta, koska kuhunkin sukupolveen laskeutuvat sielut eroavat toisistaan ja tarvitsevat erilaisia opetusmenetelmiä.

Opiskelija, joka etsii Kabbalan opettajaa, on tehtävä se hyvin varovaisesti. On olemassa muka-kabbalisteja, jotka opettavat väärällä tavalla. Esimerkiksi, toisinaan näkee väitettävän, että aina kun "ruumis" mainitaan, se viittaa meidän fyysiseen ruumiiseemme, että oikea käsi on rakkauden vertauskuva ja vasen käsi urheuden. Juuri tällaista vastaan on olemassa jyrkkä kielto, jonka Raamattu ja kabbalistit esittävät sanomalla "Älä tee veistosta tai muuta kuvaa".

Miksi on sellaisia, jotka opettavat ja tulkitsevat tällä tavoin? Ensinnäkään he eivät ymmärrä kabbalistista oksien kieltä. [Katso lukua "Kabbalistinen "Oksien kieli".] Jos henkisen voimien ja meidän fyysisten ruumiittemme välillä olisi suora yhteys, olisi ollut mahdollista opettaa ihmisiä onnistumaan elämässä ja parantaa ruumis fyysisin keinoin, ja kutsua sitä henkisyydeksi.

On tärkeää liittyä oikeaan opintoryhmään, jossa voi tutkia todellisen kabbalistin kirjoituksia. Sitä pitää harjoittaa kabbalistin ohjauksessa. Ryhmä on voimanlähde. Jokaisella on ainakin vähäinen materialistinen halu, ja vielä vähäisempi henkisyyden halu. Henkisyyden halua voidaan voimistaa ryhmän yhteisellä halulla. Yhteen kokoontuneina erilliset opiskelijat aktivoivat Ohr Makifia (Ympäröivää Valoa). Vaikka fyysinen ruumis toimii ihmisiä erottavana tekijänä, se ei koske henkisyyttä, koska henkisyydessä kaikki jakavat sydämen pisteen, ja tästä seuraa paljon suurempi tulos.

Kaikki kabbalistit ovat opiskelleet ryhmissä. Rabbi Shimon Bar Yochailla oli ryhmä oppilaita, ja samaten Arilla. Ryhmä on edistymiselle elintärkeä. Se on Kabbalan ensisijainen työväline ja jokaisen mittana on hänen panoksensa ryhmälle.

On olennaista ottaa vastaan aidolta kabbalistilta, joka itse on opiskellut kabbalistin ohjauksessa. Ryhmä ei poista kabbalistin tarvetta; se itse on mahdottomuus ilman kabbalistia, koska hän juuri on ryhmän ohjaaja.

Kabbalisti ja tekstit estävät opiskelijaa poikkeamasta oikeasta tavasta opiskella. Hän työskentelee itsensä sekä sisäisen olemuksensa kanssa. Kukaan ei tiedä toistensa paikkaa ryhmässä tai hänen henkisyytensä tasoa. Kirjat, ryhmä ja kabbalisti ainoastaan auttavat häntä pysymään oikealla reitillä ja kasvattamaan hänessä henkisyyden halua sen sijaan, että hän lähtisi seuraamaan muita haluja tai arvottomia pyrkimyksiä.

Jotta opiskelijoita autettaisiin välttämään epäonnistumista, heille annetaan luettelo kysymyksistä ja vastauksista, sekä hakemisto sanoista ja ilmauksista. Oppitunneilla huomio kiinnitetään henkiseen totuuteen, eikä ymmärryksen syvyyteen tai sen mittaan. Se mikä on tärkeää, on että opiskelija on motivoitunut edistymään henkisesti, - eikä vain etenemään älyllisesti.

On totta, että ihmiset tuntevat Kabbalaan vetoa, koska he toivovat saavuttavansa enemmän menestystä. Meidät kaikki on tehty halusta vastaanottaa mielihyvää. Se on meidän perustamme, mutta oikeassa ohjauksessa jotkut meistä saavuttavat henkisyyden ja ikuisuuden.

Toiset, jotka ovat oikean ohjauksen ulkopuolella, elävät siinä illuusiossa, että ovat saavuttaneet jotakin henkistä. Todellisuudessa he menettävät mahdollisuutensa henkisyyden saavuttamiseen tämän elämän aikana.