Tieteilijät ja filosofit ovat tuhansien vuosien ajan tutkineet luonnolakeja, käyttäytymistämme, ja paikkaamme maailmassa.
Tiede käyttää tutkimuksensa apuna loogisia olettamuksia sekä määrällistä tietoa. Kuitenkin tieteilijät ovat saaneet nähdä, että mitä pitemmälle he tutkimuksissaan etenevät, sitä oudompana ja hämmentävämpänä maailma ilmenee heille.
Vaikka tiede onkin tuonut valtavasti edistymistä maan päälle, on sillä rajansa. Tieteen työkalut eivät kykene mittaamaan ihmisen sisäistä maailmaa, hänen käytöstään ja toimintansa motiiveja. Ihminen, luomakunnan huomattavin osa, on vailla tietoa omasta roolistaan maailmankaikkeudessa.
Ihminen on aina etsinyt vastauksia elämänsä peruskysymyksiin: Kuka minä olen? Mitä tarkoitusta varten minä olen täällä? Miksi maailma on olemassa? Jatkammeko me olemassaoloamme senkin jälkeen kun fyysinen olemuspuolemme on päättänyt tehtävänsä?
Ollessamme jatkuvan paineen alaisina tässä maailmassa, eräät löytävät hetkellisen rauhan mietiskelystä ja rentoutustekniikoista. Toiset välttävät kärsimystä minimoimalla henkilökohtaiset odotuksensa ja halunsa. Erilaiset kehon ja mielen harjoitukset tuudittavat uneen ihmisen luonnolliset vaistot, ja saavat hänet tuntemaan olonsa mukavammaksi fyysisessä mielessä. Hän oppii pienentämään halunsa, mutta hän on edelleen ristiriidassa niiden kanssa.
Kokemus osoittaa meille, ettei haluillamme ole minkäänlaisia rajoja, mutta meillä on vain äärelliset resurssit niiden tyydyttämistä varten. Tämä on ensisijainen syy sille, ettei meillä ole mitään keinoa tyydyttää täydellisesti halujamme ja siten välttää kärsimystä. Tässä tullaan Kabbalan varsinaiseen aiheeseen. Kabbala antaa vastauksen elämän peruskysymyksiin, ja johdattaa meidät jokapäiväiseen rajattomaan tyydytykseeen.
Ihmiselämän peruskysymykset edustavat myös erästä inhimillisen kärsimyksen ulottuvuutta. Ne eivät lakkaa vaivaamasta meitä, vaikka saavuttaisimme itsellemme asettamat osittaiset päämäärät. Kun ihminen pääsee yhteen tavoitteeseen, hän välittömästi kokee, että häneltä puuttuu vielä jokin toinen mielihyvän lähde. Se estää häntä nauttimasta siihen astisista saavutuksistaan, ja hänen kärsimyksensä alkavat uudelleen. Kun hän katselee elämäänsä taaksepäin, hän huomaa, kuinka suurin osa hänen elämästään on mennyt eri päämäärien saavuttamiseen, ja kuinka vähän hän on saanut mielihyvää näistä saavutuksistaan.
Jokainen meistä pyrkii löytämään vastauksen näihin kysymyksiin omista lähtökohdistaan käsin. Jokainen meistä muodostaa kokemuksiensa perusteella oman havaintonsa maailmasta. Todellisuus ja jokapäiväinen elämä asettavat jatkuvasti tämän havainnon oikeellisuuden koetukselle, ja sillä tavoin panee meidät kehittämään ja muokkaamaan sitä. Joidenkin kohdalla tämä tapahtuu tietoisella tasolla, ja toisten kohdalla tiedostamattomasti.
Kabbala tulee vastaan kaikkia sellaisia ihmisiä, jotka etsivät tietoisuutta. Se opettaa kuinka tämän maailman elämään voidaan lisätä vaikuttavaksi tekijäksi henkisen alueen tunteminen, eli kuudes aisti. Se sallii ihmisen tuntea ylemmän maailman - Luojan - ja suo hänen ottaa oman elämänsä hallintaansa.
Raamattu, Zohar, Elämän Puu, ja muut autenttiset henkisyyden lähdeteokset kirjoitettiin sitä varten, että voisimme oppia tutkimaan henkisiä maailmoita, kehittymään niissä, ja vastaanottamaan henkistä tietoa. Nämä kirjat selittävät, kuinka voimme lähteä kulkemaan henkisyyden tietä vielä tässä maailmassa eläessämme. Kabbalistit ovat kirjoittaneet eri sukupolville monia eri tyylisiä kirjoja aina sen mukaan, millä aikakaudella he elivät.
Kaiken kaikkiaan luotiin neljä kielenkäytön lajia tutustuttamaan meidät henkiseen todellisuuteen:
1. Raamatun kieli (viiden Mooseksen kirjan, profeettojen ja pyhien kirjoitusten kieli),
2. Legendojen kieli,
3. Lainopin kieli ja
4. Kabbalan kieli, joka antaa kuvauksen ylemmistä maailmoista sekä neuvoo, kuinka ne voidaan saavuttaa. Näiden kielten väliset eroavaisuudet johtuvat yksinkertaisesti siitä että ne valaisevat samaa asiaa eri näkökulmista aina sen sukupolven mukaan, jota varten ne kirjoitettiin.
Kirjassaan Viisasten hedelmät kabbalisti Baal HaSulam kirjoittaa:
Kabbalan sisäinen viisaus on sama, kuin on Raamatussa, Zoharissa ja legendoissa, ja ainoa ero niiden välillä on niiden logiikassa. Tätä voidaan verrata ammoin puhutun kielen kääntämistä neljälle eri kielelle. On itsestään selvää, että vaikka kieli muutuukin, ei viisaus muutu ollenkaan. Meidän tulee paneutua yksinomaan siihen, mikä on kaikkein helpoimmin ja laaja-alaisimmin omaksuttavissa.
Lukemalla tämän kirjan otat ensimmäiset askeleesi inhimillisen käytöksen sekä luonnonlakien ymmärtämistä kohden. Tämän kirjan sisältää kabbalistisen lähestymistavan olennaiset periaatteet sekä kuvauksen Kabbalan viisaudesta ja sen toimintatavasta.
Opas Kabbalan kätkettyyn viisauteen on tarkoitettu heitä vasten, jotka etsivät järkevää ja luotettavaa metodia maailman ilmiöiden tutkimiselle, heille, jotka etsivät kärsimyksen ja mielihyvän ymmärtämistä ja vastauksia elämän suuriin kysymyksiin.
