Kabbalah.info - Kabbalah Education and Research Institute

Kolmas oppitunti

 

Tässä oppitunnissa käydään läpi seuraavia aiheita:

  1. 5 aistia
  2. Ilmoitus
  3. Kehittyminen henkisissä maailmoissa
  4. Ympäröivän Valon puoleensa vetäminen
  5. Egon korjaus
  6. Ulospääsy henkisiin maailmoihin

Vähäinenkin muutos aisteissamme muuttaa huomattavalla tavalla havaintoamme todellisuudesta sekä meidän maailmastamme.

Kaikkea aistimaamme kutsutaan luomakunnaksi. Koska aistimuksemme ovat subjektiivisia, myös rakentamamme kuva on subjektiivinen.

Tieteilijät pyrkivät laajentamaan aistiemme rajoja mikroskoopeilla, teleskoopeilla ja muilla sen kaltaisilla välineillä, mutta nämä apukeinot eivät kykene muuttamaan havaintojemme olemusta.

Olemme ikään kuin aistinelintemme vankeja. Kaikki sisälle tuleva informaatio (visuaalinen, auditorinen, kosketus, maku ja haju) saapuu meihin viiden aistinelimen kautta.

Ihmisen sisällä vastaanotettu informaatio tunnetaan, käsitellään ja arvostellaan seuraavan kaavan mukaan: onko siitä etua vaiko haittaa omalle itselle.

Me saamme ylhäältä mahdollisuuden luoda kuudennen aistielimen. Tämä saavutetaan Kabbalan tieteen avulla.

Jos opiskelemme sitä oikealla tavalla käyttäen apunamme autenttisia lähteitä, samanmielisten ihmisten kanssa ja oikean opettajan johdolla, voimme muuttaa aistinelintemme laatua ja päästä henkisen maailman sekä Luojan havaitsemiseen.

Kabbala opettaa että ainoa luotu asia on mielihyvän ja nautinnon halu. Aivomme tähtää vain tämän tuntemuksen saavuttamiseen ja mittaamiseen. Aivot eivät ole sen enempää kuin apuväline.

Kun Kabbalaa tutkitaan oikealla tavalla, seuraa siitä perusteellinen ja kattava kokemus todellisesta maailmankaikkeudesta, joka on yhtä selkeä kuin tämän hetkinen havaintomme maailmastamme.

Kabbala puhuu ihmisen kokemista uusista tuntemuksista ja tunteista, jotka eivät ilmene ihmisen aivoissa vaan hänen sydämessään. Vaikka sydän onkin vain pumppu, se reagoi ihmisen sisäisiin reaktioihin.

Itse asiassa meidän tuntemuksemme ovat olemukseltaan puhtaasti henkisiä. Ne eri elimet, jotka sallivat meidän "elää" niitä, ovat myös luonteeltaan henkisiä. Sydän yksinkertaisesti reagoi, koska se toimii antaakseen energiaa ruumiille eri reaktioidemme mukaisesti.

Aluksi emme voi ymmärtää tai havaita, että jokin on kätketty meiltä. Mutta jos tyhdymme opintojemme aikana huomiomaan tätä seikkaa, on se jo askel oikeaan suuntaan.

Myöhemmin alamme havaitsemaan korkeampaa voimaa, joka solmii meihin yhteyden, lähettää meille erilaisia tilanteita, joiden syyt ja seuraukset tulevat vähitellen selvemmiksi. Tämä on jo itsessään tietyn asteen ilmestys.

Ihminen alkaa puntaroimaan omia tekojaan sen mukaan, mitä Luoja lähettää hänelle. Hän ryhtyy kritisoimaan omia tekemisiään ja reaktioitaan.

Hän ajattelee "Luoja lähetti minulle tämän, jotta päästäisin siitä irti" tai "Tässä tapauksessa minun on toimittava toisin". Tämä itsekritiikki kohottaa ihmisen "Ihmisen" tasolle, koska hänestä tulee jotakin suurempaa kuin se kahdella jalalla kulkeva olento, joka hän oli aiemmin.

Ihminen alkaa tuntemaan Luojaa ja näkemään millaiset teot ovat hänelle hyödyksi ja mitkä haitaksi.

Kun ihminen näkee kaikki syyt sekä seuraukset, hän oppii tietämään, mikä hänelle on hyödyllistä ja mikä ei. Luonnollisestikaan kukaan ei tietoisesti tee väärin, mikäli hän näkee mikä tuo hänelle palkinnon ja mikä rangaistuksen.

Luojan ilmestys siis antaa ihmiselle mahdollisuuden käyttäytyä oikealla tavalla jokaisessa tilanteessa niin, että siitä koituu maksimaalinen hyöty. Sellaista ihmistä kutsutaan tzadikiksi, vanhurskaaksi ihmiseksi. Hän havaitsee Luojan ja palkinnon, joka koituu kaikesta hyvästä samoin kuin palkinnon, joka tulee käskyn rikkomatta jättämisestä.

Vanhurskas ihminen myöntää aina Luojan tekojen oikeutuksen. Kun ihminen suorittaa henkisiä käskyjä kasvavassa määrin, häneen saapuu yhä enemmän ja enemmän valoa. Tätä sisäistä valoa kutsutaan Tooraksi.

Luojan ilmestymisen edetessä ihminen kohoaa henkisten tikkaiden askelmilla, ja joka askeleella hän suorittaa henkisen käskyn, ja saa vastaanottaa uuden osan valoa.

Hänestä tulee yhä hurskaampi, kunnes hän tavoittaa sellaisen tason, missä hänen on mahdollista suorittaa käskyt omasta itsestä riippumatta, ja siitä miten hyviä tai pahoja ne ovat hänen kannaltaan.

Hän näkee Luojan absoluuttisen lempeänä ja kaikki hänen tekonsa täydellisinä. Kaikki tämä on seurausta tietyn asteisesta Luojan ilmestymisestä.

Kun hän kulkee 6000 askeleen kautta, hän ymmärtää että kaikki, mitä Luoja tekee hänelle ja hänen lähimmäisilleen on lähtöisin halusta tuottaa loputtomasti mielihyvää kaikille luoduille. Silloin ihmisen valtaa loputon kiitollisuus sekä halu antaa kaikissa teoissaan kiitosta Luojalle.

Sellaiset teot tähtäävät antamiseen Luojalle. Se tarkoittaa tekemistä enemmän ja enemmän Luojan vuoksi. Sellaista tilaa sanotaan ikuiseksi ja äärettömäksi rakkaudeksi Luojaa kohtaan.

Tällä asteella ihminen ymmärtää, että Luoja on aina halunnut hänelle pelkkää hyvää. Aiemmin, kun hän oli vielä korjaamattomasssa tilassa, hän uskoi että Luoja laittoi hänet vaikeuksiin ja tuotti hänelle murhetta.

Kaikkivaltiaan Valo on muuttumaton, mutta kun se käy sisälle sille vastakkaiseen haluun, se nostattaa vastakkaisen tuntemuksen.

Henkinen maailma voidaan havaita vain positiivisten ja negatiivisten tilojen rajalla. Mitään tilannetta ei tule pelätä.

Kun ihminen aloittaa Kabbalan opiskelun, hänen tielleen tulee yhtäkkiä kaikenlaisia ongelmia, joista hän ei aiemmin tiennyt mitään. Ilman Kabbalan opiskelua sama asia olisi tapahtunut hitaammin, monien vuosien aikana. Nyt prosessi on kiihtynyt.

Kun tämä tapahtuu, yksi päivä vastaa noin kymmentä vuotta. Tällä ei tarkoiteta sitä, että itsekunkin osaksi suunnitellut tapahtumat vähenisivät, vaan niiden ilmenemiset tihentyvät lyhyemmälle aikavälille.

Jos opiskelija osallistuu ryhmäluennoille ja kuuntelee oikealla tavalla, samalla kun hän vähentää egoaan, ylpeyttään sekä pinnallista tietämystään, hän alkaa pääsemään sisälle kuulemaansa ja kiinnittämään siihen enemmän huomiota. Me opiskelemme maailmojen virtausta ylhäältä alaspäin vetääksemme puoleemme henkistä Valoa opiskelemamme aineiston mukaisesti.

Valo puhdistaa asteittain meidän Astiamme, korjaa ne ja muuttaa ne altruistisiksi.

Meillä on opiskelijoita, jotka ovat opiskelleet kymmenen vuoden ajan, ja niitä, jotka ovat aloittaneet muutama kuukausi sitten, mutta jokainen kykenee esteettä edistymään yhdessä.

Itse asiassa tänä päivänä opiskelijoilla on suurempi halu ymmärtää kaikki; heidän sielunsa ovat kokeneempia ja valmistautuneempia.

Ei sinänsä ole merkitsevää kuinka kauan joku on opiskellut Kabbalaa. Kaikkein tärkeintä on se, missä määrin opiskelija sitoutuu ryhmän yhteiseen haluun, kuinka hän liittää itsensä siihen ja miten kunnioittavasti hän kykenee nöyrtymään. Tämän ryhmään liittymisen perusteella on mahdollista tavoittaa muutamassa tunnissa sellaisia henkisiä tasoja, joiden yksin saavuttamsieen olisi kulunut vuosikausia.

On vältettävä muka-kabbalisteja, uskonnollisia fanaatikkoja, jotka ovat matkojen päässä todellisesta Kabbalasta. On opiskeltava ainoastaan autenttista kirjallisuutta ja kuuluttava vain yhteen ryhmään yhden opettajan alaisuudessa.

Kun minä löysin Kabbalan, halusin tietää miten meidän maailmamme, kosmos, planeetat ja tähdet ja niin edelleen olivat tehdyt. Oliko avaruudessa elämää, ja miten nämä kaikki asiat liittyvät toisiinsa.

Minua kiinnostivat biologisen elämän erilaiset muodot ja niiden merkitys. Minun erikoisalani on biologinen kybernetiikka. Halusin löytää organismia sääntelevän systeemin.

Tätä polkua kulkiessani minua vedettiin ylemmältä taholta Kabbalaa kohden. Mitä enemmän sitä opin, sitä vähemmän nuo mainitsemani asiat kiinnostivat minua. Aloin käsittämään, ettei Kabbala puhu biologisesta ruumiista ja sen elämästä ja kuolemasta, joilla ei ole mitään tekemistä henkisen maailman kanssa.

Henkinen maailma läpäisee meidän aineellisen maailmamme ja se antaa muodon kaikelle siinä olevalle: liikkumattomalle, kasvavalle, liikkuvalle ja inhimilliselle.

Kabbalan ansiosta voimme opiskella maailmaa oikealla tavalla ymmärtämällä sen henkiset juuret ja niiden väliset yhteydet siinä.

Esimerkiksi Baal HaSulamin kirjoittama Talmud Esser HaSefirot kertoo meille sielun syntymästä henkisissä maailmoissa. Jos sitä lukee sana sanalta, ei se eroa ihmisen sikiämisestä äitinsä kohdussa, raskauden vaiheista, syntymästä ja ruokinnasta. Se kuulostaa puhtaalta lääketieteeltä.

Silloin alkaa tajuamaan, miksi me havaitsemme maailmassa näitä asioita henkisten kehityslakien seurauksena. Sielun kehitystä kuvataan meidän maailmassamme tapahtuvan ruumiin kehittymisen kielellä.

Kabbalalla ei ole mitään tekemistä horoskooppien, astrologian ja kaikenlaisten ennustusmenetelmien kanssa. Ne liittyvät ruumiiseen ja sen kykyyn aistia erilaisia asioita. Eläimetkin voivat aavistaa ennalta joitakin luonnon tapahtumia.

Nykyään monet ihmiset kiirehtivät soveltamaan niin sanottuja "new age"-tekniikoita muuttakseen itseänsä, elämäänsä ja määränpäätänsä. Itse asiassa määränpää on muutettavissa jos osaa vaikuttaa omaan sieluunsa ja tietää, miten sitä voidaan kontrolloida.

Kun opiskelemme henkisen maailman lakeja, alamme ymmärtämään meidän maailmamme lakeja. Monet tieteet, kuten fysiikka, kemia, biologia jne. tulevat yksinkertaisemmiksi ja käsitettävämmiksi, kun niitä katsotaan Kabbalan näkökulmasta.

Siltikään ihminen ei tietyn henkisen tason saavutettuaan enää piittaa niin paljoa aineellisesta tieteestä, joka on organisoimattomampaa. Henkisesti organisoidut asiat tulevat nyt kaikkien kiintoisimmiksi ja tärkeimmiksi.

Kabbalisti toivoo ylittävänsä nykyisen tasonsa ilman että laskeutuisi alas. Kuka tahansa kabbalisti voi halutessaan havaita kaikkien tieteiden kehityksen juuret.

Baal HaSulam, Rabbi Ashlag, kirjoitti toisinaan henkisen ja aineellisen tieteen vastaavaisuudesta. Suuri kabbalisti Vilnan Gaon teki mielellään henkisten ja aineellisten lakien välisiä vertailuja. Hän jopa kirjoitti kirjan geometriasta. Koska hän havaitsi yhden korkeimmista henkisistä maailmoista, hän kykeni johtamaan suoran yhteyden sieltä meidän maailmamme tieteeseen.

Me taas, joilla ei ole mitään käsitystä henkisistä maailmoista, ainoastaan luemme näitä kirjoja lausumalla sanoja.

Mutta vaikka lausummekin vain sanoja, me yhdistämme itsemme näkymättömällä tavalla henkisyyteen vetämällä puoleemme Ohr Makifia (Ympäröivää Valoa) siltä tasolta, jolla sen kirjoittaja oli. Aitojen kabbalistien kirjoja lukiessamme me annamme Ohr Makifin työntää meitä eteenpäin.

Eri tyyppisten ja laatuisten kabbalistien sielujen moninaisuus tuottaa kabbalististen kirjojen erilaiset tyylit, samoin kuin erilaiset Valon intensiteetit, joita me vedämme puoleemme opiskellessamme.

Mutta vakiona niissä pysyy Valo, joka virtaa Tooran eri kirjoista, ja etenkin niiden erityisestä osasta, Kabbalasta.

Kabbalisti Mooses kirjoitti kirjan kansansa vaelluksesta erämaassa. Jos me otamme nämä kirjoitukset kirjaimellisesti, tarinoina, ei Toora voi vaikuttaa meihin.

Mutta jos paneudumme niihin syvemmin, ja käsitämme mistä ne todella kertovat, silloin viidestä Mooseksen kirjasta tulee kabbalistinen ilmoitus, jossa kuvataan kaikki henkisten maailmojen ymmärryksen asteet. Juuri tämän Mooses halusi jättää jälkeensä.

Sama pätee kuningas Salomon Laulujen Lauluun. Kaikki riippuu siitä, kuinka se luetaan ja tajutaan. Joko se on vain rakkauslaulu, tai sitten henkinen ilmestys, jota Zohar käsittelee kaikkein korkeimpana yhteytenä Luojaan.

On tärkeää löytää autenttisia kabbalistisia lähteitä, joiden sisältö herättää ajatuksia Luojasta sekä saavutettavasta määränpäästä. Silloin ei ole epäilystäkään ettei sitä voitaisi saavuttaa.

Sellaiset lähteet eivät saa aikaan mitään hyvää, jotka vievät huomion toisaalle todellisesta määränpäästä. Jokainen vetää omalla halullaan puoleensa Ympäröivää Valoa, Ohr Makifia. Valo ei loista, jos halu ei tähtää todelliseen määränpäähän.

Me puhumme 600 000 sielusta - mistä tällainen luku on peräisin? Se lähtee Partzufista, joka koostuu kuudesta sefirasta, joista jokainen puolestaan koostuu kymmenestä. Tämä Partzuf on kohonnut 10 000 tasolle. Siksi luku 600 000.

Me synnytämme jatkuvasti uusia haluja, millaisia hyvänsä. Kehityksemme riippuu näiden halujen tasosta.

Aluksi halumme ovat alimmalla, eläimellisellä tasolla. Myöhemmin seuraavat halut varallisuuteen, halu tavoittaa kunniaa ja sosiaalinen asema ja niin edelleen.

Tiedon, musiikin, taiteen, kulttuurin jne. halut ovat korkeammalla tasolla, Viimein löydämme vielä korkeamman henkisyyden halun.

Sellaiset halut ilmenevät vähitellen sieluissa niiden käytyä läpi monia ruumiillistumisia tässä maailmassa, tai, kuten me sanomme, sukupolvien kehityksen myötä.

Ensimmäiseksi meidän maailmassamme ruumiillistuivat ne sielut, jotka elivät ainoastaan eläimellisessä luonnossaan. Sitä seuraavat sukupolvet kokivat varallisuuden, kunnian, ja voiman halut. Viimein ne antoivat tilaa tieteiden halulle, ja jollekin niin korkealle halulle, etteivät tieteet kykene suomaan sille tyydytystä.

Ihmisen on mahdotonta kokea kahta eri halua, sillä se merkitsisi ettei niitä ole määritelty oikealla tavalla.

Kun ne eritellään ja seulotaan huolellisesti, ne näyttäytyvät yhtenä ainoana haluna. Ihminen ottaa vastaan useita eri haluja samanaikaisesti. Hän valitsee vain yhden niistä määrittääkseen tasonsa oikealla tavalla.

Henkinen astia (Kli) pirstoutui 600 000 osaseksi ja menetti Heijastuspintansa. Nyt Heijastuspinta tulee rakentaa uudelleen, ja hajonneiden osasten on itse tehtävä tämä työ, jotta me voivat "elää" palaamisen polkua, tuntea mitä ne ovat ja luoda esille itsestään Luoja.

Henkinen Astia koostuu kahdesta osasta: Toinen ulottuu Pehistä Taburiin, ja sen nimitys on Kelim de Ashpa'a (antamisen Astiat); ne vastaavat rajoittamattoman antamisen halua.

Vaikka ne ovat sisäisesti itsekkäitä, ne toimivat rajoittamattoman antamisen periaatteella.

Toinen osa ulottuu Taburista alaspäin ja se koostuu puhtaasti itsekkäistä haluista, jotka toimivat vastaanottaakseen antamisen sijasta, ja niiden nimitys on Kelim de Kabbalah (vastaanottamisen Astiat).

Asian ydin ei ole siinä, että ylemmät halut olisivat hyviä ja alemmat pahoja, vaan siinä, että ylemmät halut ovat "pieniä" ja alemmat halut "suuria".

Tästä syystä ylemmillä haluilla on Heijastuspinta, kun taas alemmilla ei sitä ole. Partzufin yläosa on nimeltään Galgalta ve Eynaim, ja alaosa on AHP.

Heikommat halut tulevat korjatuiksi ensimmäisinä, sillä niiden kohdalla prosessi ei vie kauaa. Sen jälkeen Taburin alla olevat itsekkäämmät halut tulevat korjatuiksi.

Galgalta ve Eynaimiksi sanotut altruistiset halut tulee korjata ensin, ja sitten AHP'ksi sanotut egoistiset halut. Tämän prosessin päätyttyä kaikki yhdistyy jälleen yhdeksi yhteiseksi Kli'ksi. Siksi altruististen ja egoististen Astioiden välinen ero on lopulta ainoastaan niiden korjauksen kestossa.

Aika Galgalta ve Eynaimin korjaukseen on tullut, ja niiden halut ovat paljastuneet. Ne ovat saavuttaneet korkeamman kehitystason.

Toisaalta AHP:n halut eivät voi vielä päästä korjaukseen, koska ne ovat vielä piilevinä.

Mutta kun aika koittaa, tulemme käsittämään miten paljon suuremmat AHP:n halut ovat verrattuna Galgalta ve Eynaimiin. Heti kun nämä sielut aloittavat korjauksensa, jo korjatut Galgalta ve Eynaimin sielut kykenevät niiden ansiosta nousemaan.

Egoistiset Kelim, AHP asettavat suuria vaatimuksia Galgalta ve Eynaimille, altruistisille Kelimille oman tulevan korjauksensa vuoksi. Monet jälkimmäisistä eivät ole vielä aloittaneet omaa korjaustaan, ja ovat edeltävien korjauksen esteenä.

Jotta meidän sukupolvemme voisi tavoittaa henkisen maailman, sen on luettava aivan tietynlaista kirjallisuutta.

Tänä päivänä se on Talmud Esser HaSefirot. 500 vuotta sitten se oli Arin, Rabbi Isak Lurian kirjoittamat teokset. Ennen Aria se oli Zoharin kirja.

Jokaiselle sukupolvelle tarjotaan tiettyä kirjaa, joka toimii henkisen maailman avaimena. Tämä kirja vastaa annetun sukupolven sielujen kehitystä. Niin pian kuin ihminen todella tavoittaa henkisen maailman, hän voi lukea kaikkia kirjoja koska hän näkee silloin, millä tavoin kukin kirja hänelle soveltuu.

Kun koittaa täydellisen saavutuksen aika, kaikki maailmat - henkiset ja aineelliset - yhdistyvät jakamattomaksi kokonaisuudeksi. Ihminen kykenee silloin elämään kaikissa maailmoissa samanaikaisesti.