Tässä oppitunnissa käydään läpi seuraavia aiheita:
- Luomisen päämäärä
- Liikkumaton, kasvava, liikkuva ja puhuva
- Henkisyyden lakien ymmärtäminen
- Mielihyvä
- Ymmärryksen kaksi askelta
- Vastaanottaminen ja antaminen
- Henkinen häpeä
- Hitlabshut ja Aviut
- Bitush Pnim uMakif
- Adam Kadmonin viisi osaa
Ihminen luotiin vastaanottamaan rajoittamaton ja absoluuttinen Mielihyvä. Päästäkseen tuohon tilaan hänen on kuitenkin opittava tuntemaan miten maailmojen systeemi toimii.
Tämän maailman lait ovat lähtöisin henkisistä maailmoista. Meidän sielumme olivat siellä ennen kuin synnyimme, ja sinne ne palaavat elämän jälkeen.
Meitä kiinnostaa ainoastaan tämä tietty ajanjakso, jonka vietämme fyysisessä ruumiissa ja Kabbalan opettama paras tapa elää tätä elämää.
Kabbala jertoo kuinka voimme käyttää täysimittaisesti kaikkea meille tapahtuvaa. Noustakseen henkisesti ihmisen tarvitsee tietää kaikki ja käyttää absoluuttisesti kaikkia hänelle tarjottuja mahdollisuuksia. Meidän tulee käsittää meidän maailmamme luonto: liikkumaton, kasvava, liikkuva sekä puhuva. On ymmärrettävä sielumme samoin kuin sen kehitystä kuvaavat lait.
Henkisen kehityksen lain mukaisesti ihmisen on saavutettava korkein henkinen aste tässä elämässä. Ihmiselle annetaan monia mahdollisuuksia, jos ei tässä elämässä, niin seuraavassa, ja niin edelleen, kunnes hän tavoittaa tarvittavan tason.
Kabbala auttaa kiihdyttämään tätä prosessia. Luoja on rakentanut hyvin mielenkiintoisen systeemin: joko ihminen omasta tahdostaan lähtee selvittämään elämän merkitystä ilman että jää odottamaan kärsimyksiä, tai sitten hänelle lähetetään sellaisia kärsimyksiä, jotta ne pakottaisivat hänet kyselemään itseltään.
Toisin sanoen, riippumatta siitä matkaako ihminen kohti luomisen tarkoitusta vapaaehtoisesti vai pakolla, Kabbala auttaa häntä edistymään omasta tahdostaan. Tämä on paras tapa, ja ihminen voi nauttia siitä edistyessään.
Eräät kysyvät: Voiko Kabbala auttaa raha-asioissa, liike-elämässä, perheasioissa, ja niin edelleen? Itse asiassa Kabbala ei anna yksiselitteistä vastausta näihin kysymyksiin. Kabbala opettaa meitä käyttämään koko maailmaamme kaikkein tehokkaimmalla tavalla luomisen tarkoituksen saavuttamiseksi. Saattaakseen meidät tähän suuntaan, Luoja käyttää kaikkia näitä huolenaiheita.
Kabbala selittää millaisen henkisen lastin ihminen voi irroittaa elämästään. Kyse ei ole siitä, miten voimme ratkaista ongelmamme, vaan siitä, miten löytää ratkaisu siihen ongelmaan, jonka vuoksi kaikki arkiset ongelmamme lähetetään meille. Kohtaamme kärsimyksiä, jotta ne veisivät meidät henkiseen nousuun.
Kun ihminen löytää kaikki henkisten maailmojen lait, hän tietää mitä hänelle lähetetään ylhäältä ja miksi, miten hän voi käyttää näitä haasteita kaikkein suotuisimmalla tavalla ja miten käyttäytyä oikein.
Meillä ei ole oikeaa tietoa, miten toimia kun jotain tapahtuu meille - mihin juosta, ketä kutsua? Se että ratkomme päivittäisiä ongelmia suoraviivaisesti, pyrkimällä niitä pakoon, niin kuin meillä on tapana, ei auta meitä edistymään kohti päämäärää, vaan se luo meille uusia vaikeuksia. Nämä hävivävät vasta sitten kun ne ovat täyttäneet tarkoituksena ja vetäneet meitä lähemmäkso kohti luomisen päämäärää.
Henkiset lait tuntemalla me kykenemme näkemään kaikki syyt ja seuraukset. Me näemme kaiken oikeassa perspektiiviissä ja kaikki asianyhteydet. Tällä tavoin jokainen askeleemme muuttuu tietoiseksi. Elämä muuttuu eikä enää näytä johtavan meitä umpikujaan. Liitämme tämän elämän aikana yhteen kaikki syntymää edeltäneet tilanteemme, ja jättäessämme tämän maailman me tavoitamme täysin uudenlaisen olemassaolon tason.
Nykyisin monet ihmiset alkavat ajattelemaan elämän tarkoitusta ja muita henkisiä asioita. Tämä johtuu menneistä kokemuksista, joita heidän sielunsa on kerännyt aiempien elämien aikana.
Luoja lähettää kärsimyksen, jotta ihminen ryhtyisi miettimään näiden kärsimysten olemusta ja alkuperää. Sillä tavoin ihminen kykenee kutsumaan Luojaa sitä vielä ymmärtämättä. Luoja odottaa että kehitämme halun solmia siteen Hänen kanssaan.
Mutta kun ihminen alkaa lukemaan oikeaa opaskirjaa, hän voi edistyä uutterasti opiskellen, ilman että kärsimykset pakottaisivat häntä siihen.
Valitsemalla oikean tien ihminen kokee mielihyvää kärsimyksen sijasta; hän edistyy ripeämmin ja pääsee sen edelle samalla kun hän ymmärtää sen tarkoituksen ja alkuperän.
Siten Luojasta tulee mielihyvän lähde, eikä kärsimyksen, kuten aiemmin. Nopeus, jolla edistymme tällä polulla, riippuu yksinomaan meistä itsestämme.
Luoja valmisti mielihyvän meitä varten, mutta tehdäkseen meidät kykeneviksi käyttämään sitä oikealla tavalla, hänen täytyy kovistella meitä eteenpäin.
Ulottumattomissa olevan mielihyvön tavoittelu saa meidät kärsimään. Olemme valmiit juoksemaan sen perään, oli se missä hyvänsä.
Toisin sanoen kärsimys on tyydytyksen puutetta. Mutta mikään mielihyvän jahtaaminen ei tuota tyydyttävää tulosta. Niin pian kuin saamme ottaa sen vastaan, menetämme kiinnostuksemme siihen ja hyppäämme jonkun muun asian perään.
Mielihyvä katoaa sen saavuttamisen hetkellä. Meidän maailmassamme kärsimys ei voi täyttyä mielihyvällä. Koemme mielihyvän vain sen ensi esiintymisessä kärsimyksen ja nautinnon rajalla. Tyydytyksen tavoittelu himmentää mielihyvää kasvavassa määrin.
Tämä tyydytyksen menetelmä on kelvoton ja kieroon kasvanut. Voidaksemme ottaa ikuisen mielihyvän vastaan meidän täytyy oppia antamaan jollekulle. Sen tietämisen, että Luoja haluaa tuottaa meille mielihyvää, tulisi olla ainoa syy sen vastaanottamiselle, jotta me voisimme tuottaa Hänelle mielihyvää, sen sijaan että hakisimme tyydytystä itsellemme.
Meidän pitää vastaanottaa antamisen vuoksi.
On vaikeaa, ellei mahdotonta puhua tästä prosessista, koska sanoja ei ole. Oikea ymmärrys tulee vasta kun Luoja ilmoittaa Itsensä.
Ihmiset alkavat tuntea Luojan vasta ylitettyään Machsomin - Esteen, joka erottaa tätä maailmaa henkisistä maailmoista. Sitä seuraa 6000 askelmaa ennen Gmar Tikkunia - Lopullista Korjausta. Jokainen henkinen askelma vastaa Luojan jonkin ominaisuuden paljastumista.
Lopullinen Korjaus on seuraus kaikkien ihmisen halujen korjauksesta.
Ensimmäinen askel Kabbalan opiskelussa on se, että lukee niin paljon sopivia kirjoja kuin mahdollista, ja omaksuu niin paljon tietoa kuin mahdollista.
Seuraava askel on ryhmässä tehty työ, missä opiskelijan ja ryhmän halut yhdistyvät toisiinsa. Opiskelijan Astia laajenee siinä määrin kuin ryhmässä on jäseniä.
Ihminen alkaa kokemaan tuntemuksia, jotka ovat peräisin hänen yksilöllisten kiinostuksen aiheittensa ulkopuolelta. Meidän tapauksessamme ryhmä symboloi Luojaa, koska kaikki ihmisen ulkopuolella oleva on Luoja. Olemassa ei ole muita paitsi Luoja ja oma itse. Kaikki henkinen työ sekä alkaa että päättyy ryhmässä.
Kabbalisteilla on ollut ryhmiä kautta aikojen. Opiskelijat voivat edetä henkisten maailmojen ymmärryksessään ainoastaan ryhmän jäsenien ylläpitämien keskinäisten sidosten perusteella.
Gmar Tikkun on tila, jolloin koko ihmiskunta muodostaa yhden ainoan kabbalistisen ryhmän. Siihen on vielä pitkä matka, vaikka se tuleekin päivä päivältä todellisemmaksi.
Joka tapauksessa korkeimmilla henkisillä tasoilla kaikki on valmiina tätä saavutusta varten - kaikki juuret, kaikki voimat. Yleisesti ottaen me opiskelemme kahta vaihetta:
(i) luodun olennon laskeutumista ylhäältä, sen kehittyessä Luojan synnyttämästä ajatuksesta meidän maailmaksemme ja
(ii) ihmisen nousemista meidän maailmastamme aina korkeimmalle tasolle. Me emme tarkoita mitään fyysistä liikettä, koska meidän ruumiimme pysyy tällä aineellisella tasolla, vaan henkistä nousua, joka tapahtuu ponnistelumme ja kehittymisemme seurauksena.
Yllä (kuvassa 4) kuvatussa Partzufissa on kaksi tilannetta:
(i) silloin kun se ottaa Valon vastaan ja nauttii siitä, tätä Klitä (Astiaa) sanotaan Hochmaksi, ja
(ii) kun Kli haluaa antaa, ja nauttii myös, sitä sanotaan Binaksi.
Nämä kaksi Astiaa ovat vastakkaisia toisilleen.
Itse asiassa on myös kolmas tilanne, joka on yhdistelmä. Tällöin Astia ottaa vastaan vähäsen Luojan vuoksi, mutta pysyy muilta osin tyhjänä. Tätä tilannetta sanotaan Zeir Anpiniksi. Silloin meillä on 10% Hochman Valoa ja 90% Hassadimin Valoa.
Jos Astiassa on Hochman Valoa, tilannetta sanotaan Panimiksi (Kasvoiksi). Se on joko pieni tai suuri Hochman Valon määrästä riippuen.
Viimeinen vaihe, Malchut, on aito vastaanottamisen halu - luotu olento - koska se on halukas ottamaan vastaan Hochman Valon.
Sen tähden Valo täyttää kokonaan Malchutin. Tätä Malchutin tilaa sanotaan Ein Sofiksi, Äärettömyyden Maailmaksi, s.o. rajoittamattomaksi vastaanottamiseksi.
Myöhemmin, vaikka Malchut yhä haluaakin ottaa vastaan Valon, se päättää olla käyttämättä tätä halua. Se käsittää, että vastaanottamisen halu oman itsensä tähden siirtää sen etäälle Luojasta. Siksi se suorittaa Ensimmäisen Rajoituksen ja työntää Valon pois ja pysyttelee tyhjänä.
Antamalla pois Valon Malchut tekee ominaisuuksistaan samankaltaisia kuin Luojalla.
Pois antamisen mielihyvä koetaan absoluuttisena ja täydellisenä. Mielihyvä ei häviä, koska antaja tuntee loputtomasti vastaanottajan tälle antaessaan ja mielihyvää tuottaessaan. Näin tehdessään Kli kykenee tuntemaan loputtomasti mielihyvää sekä määrällisesti että laadullisesti.
Ymmärrämme, että kun Luoja loi Astiat, hän rakensi ne sillä tavoin, että ne imivät itseensä kasvavassa määrin Valon heltiämättömän antamisen ominaisuuden, ja tulevat siten samankaltaisiksi Valon kanssa.
Voidaan kysyä miten Malchut voi olla samankaltainen Valon kanssa, ja silti ottaa vastaan mielihyvää?
Aiemmin sanoimme että Malchut asettaa epäegoistisen Heijastuspinnan kaikkien halujensa ylle. Sen eteen laitetaan sata prosenttia Valo-Mielihyvää Malchutin vastaanottamisen halun mukaisesti, esimerkiksi 100 kg.
Käyttämällä 100 kg Heijastuspintaa (voimaa joka toimii sen vastaanottamisen halun vastaisesti) Malchut työntää pois kaiken Mielihyvän, ja päättää ottaa vastaan niin paljon Valoa kuin mahdollista miellyttääkseen Luojaa.
Tällainen vastaanottaminen vastaa rajoittamatonta antamista. Valo, joka tulee Malchutin luokse, on nimeltään Ohr Yashar (Suora valo). Kaikki heijastettu valo on nimeltään Ohr Hozer (Palaava Valo).
Se kaksikymmentä prosenttia Valosta, joka menee sisälle on nimeltään Ohr Pnimi (Sisäinen valo). Suurempi osa Valosta, joka jää ulkopuolelle on nimeltään Ohr Makif (Ympäröivä Valo). Ohr Hassadim on Malchutin alemmassa osassa, minne Ohr Hochma ei ole tullut.
Malchutin tilasta Ein Sofin maailmassa jää jälkeen Reshimo. Tämä Reshimo koostuu kahdesta komponentista: (i) Dalet de Hitlabshut (informaatio Valon laadusta ja määrästä), sekä (ii) Dalet de Aviut (informaatio halun voimasta).
Malchut näitä kahta muistijälkeä suorittaessaan laskelman Roshissa, jonka mukaisesti se kykenee vastaanottamaan kaksikymmentä prosenttia Valosta Luojan vuoksi.
Jotta voitaisiin kokea henkistä häpeää, joka seuraa vastaanottamisesta ilman vastineeksi tapahtuvaa antamista, täytyy voida ensin havaita Luoja, Hänen ominaisuutensa, tuntea Hänet Antajana ja nähdä Hänen Kunniansa. Silloin vertailu Hänen ominaisuuksiensa ja oman egoistisen luonnon välillä tuottaa häpeän tuntemuksen.
On opittava paljon, ennen kuin voidaan päästä tällaiseen havaitsemiseen. Kun Luojan kunnia alkaa paljastua vähä vähältä, ilmaantuu halu tehdä jotain Hänen vuokseen.
Korkeimmalle antaminen on kuin vastaanottamista. Me voimme panna tämän merkille myös meidän maailmassamme. Jos jollakulla on mahdollisuus tehdä palvelus jollekin mahtavalle henkilölle, tekee hän sen mielihyvällä ja nautinnolla.
Kaikki meidän työmme tähtää Luojan, Hänen Kunniansa ja Voimansa ilmaisemiseen. Kun tuo taso on saavutetttu, niin todistamamme toimii meille energianlähteenä jotta voimme tehdä jotakin Luojan hyväksi.
Tulee korostaa, että Luojan ilmestyminen tapahtuu vasta kun ihminen on saanut varman halun käyttää sitä vain altruisitista tarkoitusta varten, s.o. altruististen ominaisuuksien saavuttamiseen.
Ensimmäinen Partzuf joka vastaanotti osan Valosta on nimeltään Galgalta. Bitush Pnim uMakifin eli kummankin Valon, Ohr Pnimin ja Ohr Makifin Heijastuspinnalle Taburin (Navan) kohdalla antamien iskujen myötä Partzuf käsittää, ettei se kykene vastustamaan Valon nautintojen ulkoa tulevaa painetta.
Partzuf päättää työntää Valon pois. Tässä tilassa tämä päätös ei ole mitenkään ongelmallinen, koska Partzuf ei tunne yhtäkään nautinnoista.
Kun Valo on työnnetty pois, Heijastuspinta nousee, heikkenee, ja liittyy Roshin (Pään) Pehiin (Suuhun). Tätä toimintoa kutsutaan nimellä Hizdakchut (hioutuminen). Kun taas Heijastuspinat menee alas Valon vaikutuksesta, sen Aviut (karkeus) kasvaa.
Kun Valo on työnnetty pois ensimmäisestä Partzufista, jää jäljelle Reshimot: Dalet de Hitlabshut (informaatio Valon laadusta ja määrästä) ja Gimel de Aviut (informaatio halun voimasta).
Yksi osa Aviutia häviää, koska Partzuf käsittää, ettei se voi työskennellä aiemmalla asteella Dalet.
Aviut Gimelin mukaisesti Heijastuspinta laskeutuu Peh de Roshista Aviut Daletia alemmalle tasolle. Jos taso Dalet on Partzuf Galgaltan Peh, niin taso Gimel on sen Haze.
Jälleen kerran Valo painaa Heijastuspintaa ylhäältä päin, Heijastuspinta lähettää sen takaisin, mutta myöhemmin Reshimotin (Reshimon monikkomuoto) vaikutuksesta se pättää ottaa vastaan Valon Galgaltan Taburiin asti, mutta ei sitä alemmaksi.
Mutta ei Partzuf Galgalta kyennyt ottamaan Valoa Taburiaan alemmaksi. Nyt levittäytyvä toinen Partzuf on nimeltään AB.
Jälleen tapahtuu Bitush Pnim uMakifia seuraava toiminta, eli Valon ulos työntäminen, ja Partzuf täyttyy nyt uudesta infromaatiosta, Reshimosta.
Tämä on Gimel de Hitlabshut (Kolmannen tason Valo, eikä neljännen, kuten AB:ssa) ja Bet de Aviut (jälleen yhden Aviutin tason menetys Bitush Pnim uMakifista johtuen).
Tämän vuoksi Heijastuspinta, joka aluksi kohosi AB:n Pehiin, kun Valo työnnettiin pois, laskeutuu nyt AB:n Hazen tasolle.
Tässä kohtaa Zivug (Pariutuminen) Reshimotilla Gimel-Bet (3,2) muodostaa uuden Partzufin. Tämä uusi Partzuf on nimeltään SAG.
Myöhemmin uusi Bitush Pnim uMakif saa Heijastuspinnan kohoamaan SAG:n Peh de Roshiin, Reshimotilla Bet-Alef (2,1).
Sitten Heijastuspinta laskeutuu SAG:n Hazeen, missä ilmaantuu neljäs Partzuf, MA. Seuraavaksi muodostuu viides Partzuf, BON Reshimotilla Alef-Shoresh.
Jokainen Partzuf koostuu viidestä osasta: Shoresh (juuri), Alef (1), Bet (2), Gimel (3) ja Dalet (4).
Mikään halu ei ilmaannu ilman näitä. Tämä muodostelma on järjestelmä, joka ei milloinkaan muutu. Viimeinen vaihe, Dalet, tuntee kaikki aiemmat neljä halua, joiden avulla Luoja loi sen. Dalet antaa nimen jokaiselle halulle, ja nuo halut kuvaavat miten Dalet näkee Luojan kunakin hetkenä.
Sen vuoksi Daletia itseään kutsutaan Luojan nimellä: "Jod-He-Vav-He" - Y-H-V-H. Myöhemmin tutkimme näitä kirjaimia perusteellisesti. Se on kuin ihmisen luuranko, joka saattaa vaihdella kooltaan tai asennoltaan, mutta pysyy itse samana.
Jos Partzuf täyttyy Hochman Valolla, sen nimi on AB, mutta jos se täyttyy Hassadimin Valolla, sanomme sitä SAG:ksi. Kaikki Partzufimin nimet perustuvat näiden Valojen yhdistelmille.
Toorassa kuvataan ainoastaan henkistä Partzufimia, jotka ovat täyttyneet joko Hochman Valolla tai Hassadimin Valolla eri suhteissa.
Kun viisi Partzufia ovat syntyneet: Galgalta, AB, SAG, MA ja BON, kaikki Reshimot häviävät. Kaikki halut, jotka voivat täyttyä Valolla Luojan hyvöksi ovat kuluneet loppuun.
Tässä kohtaa Heijastuspinta menettää täysin kykynsä ottaa vastaan Luojan Valoa, ja voi ainoastaan vastustaa egoisimia ilman että ottaa vastaan mitään.
Näemme, että Ensimmäisen Rajoituksen jälkeen Malchut voi ottaa vastaan jälkeenpäin viisi osaa Valoa. Viiden Partzufin syntymää sanotaan Adam Kadmonin Maailmaksi. Malchut on vienyt viisi Reshimoaan päätökseen.
Näemme, että Ein Sofin Maailman Malchut on täyttynyt täysin Valolla. Ensimmäisen Rajoituksen jälkeen se täyttyy Partzufien avulla vain osittaisesti Taburin tasolle asti.
Malchutin tehtävä on nyt täyttää myöskin sen loppuosa Luojan vuoksi. Tämä loppuosa on nimeltään Sof (Loppu), ja se levittäytyy Taburista Sium Ragliniin (Jalkojen Päätepiste).
Luoja tahtoo täyttää Malchutin rajoittamattomalla mielihyvällä. Tämän aikaansaamiseksi on tarpeen vain luoda tilanne, jossa Malchutilla on sekä halu että voima täyttää jäljelle jäävä osa, eli toisin sanoen: lähettää mielihyvä takaisin Luojalle.
Seuraavassa luvussa tulemme näkemään miten tämä prosessi tapahtuu.
